Kartanon ja Menkalan päiväkodin kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma

13.1.2016

KARTANON JA MENKALAN PÄIVÄKODIN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA

Päivitetty 1.12.2015

 

Perusopetuslaki (628/1998, 29§) edellyttää, että koulut laativat kiusaamisen ehkäisemiseksi suunnitelman. Perusopetuslaki kattaa esiopetuksen, joten tämän vuoksi myös päiväkodeilta edellytetään kyseistä suunnitelmaa.

Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa edellytetään yksikkökohtaisia kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmia. Suunnitelmassa mainittu oppilashuolto koskee vain esiopetusikäisiä.

 

1. MITÄ KIUSAAMINEN ON?

 

Kiusaaminen on toistuvaa ja siinä kiusaajan ja kiusatun roolit ovat epätasa-arvoisia. Kiusaaminen on tietoista toimintaa ja sillä on vahingoittamisen tarkoitus. Kiusaajia voi olla yksi tai useampi. Kiusaamisen vuoksi lapsi tuntee itsensä muita huonommaksi, uhatuksi tai torjutuksi.

Se voi olla suoraa tai epäsuoraa käyttäytymistä; sanoja, tekoja, juoruilua ym.

Riidassa osapuolet ovat tasa-arvoisia.

Lapsen pitää tulla kuulluksi, jos hän on itse sitä mieltä, että häntä kiusataan. Aikuisen kanssa yhdessä mietitään ja keskustellaan, onko kyseessä kiusaaminen vai riitatilanne toisen lapsen kanssa tai esim. rajojen asettaminen aikuisen taholta.

Niissä tilanteissa, missä aikuinen joutuu pitämään kiinni lapsesta, täytetään seuraamuskäytänteiden mukainen kiinnipitolomake ja ilmoitetaan asiasta vanhemmille.

 

Päivähoidossa syntyy tilanteita, joissa aggressiivisesti tai muutoin rajattomasti käyttäytyvän lapsen rauhoittamiseksi joudutaan käyttämään lapsen kiinni pitämistä. Lasta pidetään kiinni, jos se on välttämätöntä ja tilanne edellyttää välitöntä puuttumista, sekä  jos lapsen rauhoittaminen muilla keinoilla ei onnistu tai ole toteutettavissa.

 

Mikäli työntekijä kohtelee lasta epäammatillisesti, tulee muiden työntekijöiden puuttua tilanteeseen välittömästi ja saattaa asia esimiehen tietoon.

 

Lapsen pitää tulla kuulluksi silloinkin, kun hän ei ole itse osallisena kiusaamistilanteessa, mutta näkee sellaista tapahtuvan.

 

Kiusaamisen muodot:

* FYYSINEN

Lyöminen, pureminen, toisen luvaton koskettaminen, potkiminen, nipistely, repiminen, päälle astuminen, estäminen, tavaroilla viskely, tökkiminen, tavaroiden piilottaminen ja rikkominen jne.

                   

*PSYYKKINEN

Leikin ulkopuolelle sulkeminen, supattelu, puhumattomuus, huomiotta jättäminen, eleet ja ilmeet, leikin rikkominen jne.

 

*VERBAALINEN

Nimittely, haukkuminen, lällättely, haistattelu, uhkailu, kiristäminen, puhumattomuus, naureskelu jne.

 

 

2. MITEN KIUSAAMISTA EHKÄISTÄÄN?

Päiväkodissa on selkeät säännöt ja asioihin puututaan. Tällaisia keinoja ovat esim. kaveritaitojen harjoitteleminen, lasten kanssa keskustelu ja aikuisten oma malli. Opetuksellinen toiminta mm. Askeleittain – ohjelman  ja vuorovaikutusleikki- ohjelman ( tunne-elämätaitojen harjoittelua) käyttö.

 

Päiväkoti ei välitä lasten syntymäpäiväkutsuja ( usein samat lapset jäisivät ilman kutsua ja kutsuilla voi ohjailla kavereiden toimintaa itselle suotuisaan suuntaan).

 

 Kiinnitetään paljon huomiota  ryhmäytymiseen (sosiogrammi); tutustumisleikit, kaveripassit, aikuisen tuki ja läsnäolo. Aikuisen hyväksyvä vuorovaikutus ( luottamuksellisuus). Kaikissa ryhmissä käytetään pienryhmätoimintaa toimintamenetelmänä. Pienryhmätoiminta mahdollistaa lasten hyvän havainnoinnin.

Ympäristön tulee olla leikkiin ja liikuntaan motivoiva, jolloin lapset saavat purkaa energiaa oikein suunnattuun toimintaan.

 

3. MITEN KIUSAAMINEN HUOMATAAN JA SIIHEN PUUTUTAAN/ KÄSITELLÄÄN?

Vastuu tilanteen loppuun asti selvittämisestä on aina aikuisella. Aikuinen pysäyttää kiusaamisen välittömästi esim. punaista liikennevaloa ja sanallista kieltoa käyttämällä.

 

Aikuisten aktiivinen havainnointi ( esim. kaverisosiogrammi ja haastavien tilanteiden seurantalomake) ja  läsnäolo. Lasten aktiivinen kuuleminen niissä tilanteissa, kun lapsi itse kokee tulleensa kiusatuksi. Aikuisen tulee olla herkkä  huomaamaan kiusaamistilanteita.

 

 Kun kiusaamista on tapahtunut, aikuinen selittää ja ohjaa tilannetta tarvittaessa eri keinoin esim. havainnollistaen tapahtunutta yhdessä lapsen kanssa piirtämällä, leikin, draaman, vuorovaikutusleikin ja tunnekorttien avulla.

 Anteeksi pyytämisen opettelu.

 

Kiusaamistilanne käydään läpi kiusatun ja kiusaajan vanhempien kanssa. Mikäli kiusaaminen jatkuu, käynnistetään oppilashuollolliset toimenpiteet. Alle esiopetusikäisten lasten kanssa mietitään muita vaihtoehtoja esim. ollaan yhteydessä perheneuvolaan.

 

Henkilökunta dokumentoi kirjallisena kiusaamistilanteet.

 

4. YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA

 

Jokaiselle perheelle jaetaan kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma luettavaksi ja kommentoitavaksi. Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmaa voidaan käyttää keskustelun tukena lapsen vasu- ja opskeskusteluissa.

Kiusaamistilanteista kerrotaan kaikkien osapuolten vanhemmille. Vanhemmat voivat olla myös itse yhteydessä henkilökuntaan, jos lapsi kotona kertoo tulleensa päiväkodissa kiusatuksi. Vanhemmat voivat itse pyytää joko yhteisöllistä tai yksilöllistä oppilashuoltoa. Oppilashuoltohenkilöstön yhteystiedot näkyvät esiopetusryhmän eteistiloissa sekä päiväkodin kotisivuilla.

 

 

5. YHTEISTYÖ TARVITTAVIEN VIRANOMAISTEN KANSSA

 

Kiusaamistilanteet käsitellään aina yhdessä vanhempien kanssa. Päivähoidon/esiopetuksen henkilökunta tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Vanhempien luvalla yhteistyötä voidaan tehdä myös perhekeskuksen ja/tai oppilashuollon henkilöstön kanssa. Äärimmäisissä tapauksissa voidaan ottaa yhteyttä lastensuojelun työntekijöihin ja pyytää heitä tekemään lastensuojelutarpeen kartoitus asiasta.

 

6. SUUNNITELMAAN TUTUSTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN

 

Päiväkodin henkilökunta lukee suunnitelman ja toimii sen mukaisesti kiusaamistilanteissa. Suunnitelma on luettavissa perehdytysmapissa. Vanhemmille suunnitelma on nähtävänä päiväkodin kotisivuilla.

Koulukuraattorille ja koulupsykologille lähetetään sähköinen versio päivitysten jälkeen. Suunnitelma päivitetään ja arvioidaan kerran vuodessa.